Tiellä on jo numero, mutta se on unsigned_ref-kentässä, koska noita isoja tienumeroita ei merkitä maastoon.
---

Published using OSMCha: https://osmcha.org/changesets/159989447

Moi! `bicycle=no`-merkintä on tarkoitettu paikkoihin, joissa pyöräily on laissa kiellettyä; käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä väyliä, joissa on pyöräilyn kieltävä merkki. Tampereella esimerkiksi Rantatunneli on sellainen, samoin mahdollisesti vielä pätkät Kekkosentietä ja Hervannan valtaväylää (Kekkosentiellä on ollut merkkejä osassa liittymistä).

Esim. Pispalan valtatiellä tai tuossa Vaitinaron sillanalituksessa sellaista merkkiä ei ole, joten tagaus on siis siinä mielessä väärin.

Jos kadun/tien varressa kulkee pyörätie, se voi olla joko velvoittava (jos se on kulkusuunnassa ajoradan oikealla puolella) tai vahvasti suositeltu (jos se on kaksisuuntainen ja ajoradan vasemmalla puolella).

Noissa mainitsemissani kohdissa on kyse jälkimmäisestä, ts. paikasta, jossa yleensä pitäisi käyttää pyörätietä, mutta turvallisuussyistä ajoradan käyttö voi olla hyväksyttyä.

Tässä syy siihen, miksi olen itse nuo jättänyt merkitsemättä `bicycle=use_sidepath`-merkinnällä, mikä siihen muuten kuuluisi; kun kohdissa on eri suuntiin kulkeville ajoradoille omat viivansa, pyöräily noilla nyt muutetuilla osilla on siis tietyin reunaehdoin sallittua.

Melko tiukka tagitus tuo access=no tielle, jonka perällä kuitenkin on vielä talo... 8)

Jos nyt oikein tuota kuvaa tulkitsen, tuossa Niemenrannanaukiolla monessa kohtaa ei itse asiassa näy reunakivi vaan sen päällä oleva työmaa-aita.

Tässä tuo kerb vähintäänkin kaipaisi lisätagausta, koskapa pyörätie ja itse aukio eivät ole tasoeroteltuja - siinä ei siis ole mitään rotvallia vaan ihan vain valkoinen laatta reunustamassa pyörätietä. Täytyy ehkä käydä tarkastamassa, mutta on vähän sellainen mielikuva, että myös ajorata taitaa olla samassa tasossa.

Tuossa Lukonmäenkadulla menee nyt jalkakäytävä suoraan poikki yhden talon. Oliko tuo ihan tarkoituksellinen lisäys? 8)

Moi! Mistä nämä reunakivet on piirretty? Ihan vain kun ajelin tuossa pyörällä tuota Federleynkatua, enkä rekisteröinyt, että pyörätiellä olisi ollut erityisempiä reunakiviä; voi olla, että siinä oli joku hyvin matala, mutta enemmän siinä on materiaalieroja, ts. tuo Niemenrannanaukio on punaista laattaa, jonka läpi menee sitten asfalttiset pyörätiet.

... Ja siis tuo piirtämäsi reunakivi menee keskeltä sitä laatoitusta ja pyörätien poikki, mikä nyt vain ei voi pitää paikkaansa. 8)

Kommentoinpa tähän vielä, että muistin tuon Wiki-lausahduksen tienumeroista hiukan jyrkempänä kuin miten se on muotoiltu, kyllähän siinä nykyäänkin mainitaan, että paikallinen liikenne saattaa nostaa tasoa.

Tuo on tosiaan ihan totta, että monessa paikassa mennään vähän tarpeettomasti esim. pelkällä residential-merkinnällä, ja pidänkin suurta osaa noista muutoksista ihan asiallisina.

Toisaalta, vaikka se verkostollinen asema on merkityksellinen, myös se infra on mielestäni syytä huomioida. Finninmäenkadun ja noiden muiden residential->tertiary-muutosten kohdalla kyse on jossain määrin makuasioista, mutta erityisesti toisessa edit-keskustelussa mainitun Simolankadun kaltaiset muutokset ovat jo sangen merkittäviä, ja infra ei tosiaan vastaa sille nyt annettua luokittelua.

Ehkä enemmän arveluttaa juuri tuo iso määrä; muutoksia on tosi vaikea arvioida, kun kaikki muuttuu kerralla ja toisaalta OSM:n karttatiilit ovat nyt muutoksen tilassa niin, että siihen, mitä kartalla näkyy, ei voi miltään osin luottaa, joten niitä muutoksia on vähän vaikea bongata ja niistä keskustelu on hankalaa. Olisi ollut mukavaa, jos se keskustelu olisi käyty ennen muutosta - meillä on nykyään aika mukavasti toimiva foorumi sitä varten.

Verkostollinen rooli on tosiaan ehkä jollain lailla merkityksellinen, mutta esim. tuon mainitun Simolankadun olet merkinnyt siis secondaryksi. Kansainvälisessä speksissä se on "major arterial road", miksi tuota ei voi kutsua millään ilveellä.

Käytännön seurauksenahan tuosta on myös se, että OSM:ää käyttävät reititysalgoritmit todennäköisesti tulevat ohjaamaan sinne enemmän moottoriliikennettä, ja pyöräilyyn suunnatut moottorit puolestaan välttävät sitä, koska luokitus on noin korkea. Kun se nykyisellään on hiljainen katu, joka on suht suosittu pyöräilyreitti, luokittelu siis ei vastaa todellisuutta sen paremmin verkoston kuin infrankaan osalta.

Nokiantiessä taas on hyvä huomata, että se on osittain valtiollinen, ja nykyohjeet puolestaan aika selväsanaisesti ilmaisevat, että valtion teillä luokittelu tehdään tienumeron mukaan (Nokiantien tienumero muuten näyttää olevan osin pielessä...).

Edelleen, mielestäni tällaisissa remonteissa olisi hyvä ensin käydä keskustelua esim. tuolla OSM-foorumeilla ennen kuin lähtee pistämään kaupungin koko katuverkkoa uusiksi.

Jatkan vähän näiden ihmettelyä. Esim. Simolankatu on 30 km/h vähäliikenteinen katu, jossa on hidasteita ja pyöräily ajoradalla. En oikein tiedä, millä kriteereillä se olisi secondary. Tertiary hyvällä tuurilla, tai mahdollisesti unclassified, jos sen tulkitsee pykälää residentialia suurempana katuluokittelussakin.

Kaarilankatu on sentään rakenteellisesti vähän jykevämpi, mutta sekin edelleen sangen vähäliikenteinen, erityisesti verrattuna vaikka Nokiantiehen, josta se lähtee.

Satunnaisten asuinkatujen muuttaminen tertiaryiksi (Korvenkatu, Hennerinkatu, Hyhkynkatu) näyttää myös vähän erikoiselta.

Hmm, melko raisusti on nyt edittejä. Olen osittain samaa mieltä, että noissa kaduissa on paikoitellen ehkä päivittämisen varaa, mutta olisiko paikallaan käydä jossain keskustelua ennen kuin laittaa koko kaupungin kadut uusiksi?

Esim. tässä ihmetyttää vaikkapa tuo Viinikankadun eteläosa tai Koivistontie. Koivistontie toki kulkee Koivistonkylän läpi, mutta se on niin pientä raittia ja vähäistä liikennettä, etät pitäisin sitä nimenomaan tertiary-tyyppisenä kokoojakatuna. Viinikankadun eteläpää on samoin melko hiljainen, Nekalan läpi kulkevassa pohjoisosassa tuo secondary ehkä puoltaakin paikkaansa.

Muualta bongasin esim. Finninmäenkadun, joka on siis ihan asuinkatu. On se toki kokoojakatu siinä mielessä, että sen varrella on muutama lyhyt kadunpätkä, jonne pääsee ainoastaan Finninmäenkadun kautta, mutta itse katu on kapea eikä sillä ole esim. pyöräteitä.

Kiitos paljon!

Toinen huomio, vaikka merkintä on jo aiemmasta versiosta: tuossa Suupankujan pisaran eteläpuolella näyttää kadun yli menevällä pyörätien osalla olevan access=yes -merkintä. Toki vähän vaihtelee, miten noita tageja tulkitaan, mutta käytännössä se "ylikirjoittaa" pyörätien oletukset, ts. kyseistä väylää saa kulkea tagien mukaan millä tahansa moottoroidullakin kulkuvälineellä.

Onko tuohon joku syy, että Suupankujalta on poistettu bicycle=use_sidepath, kun sen kyljessä kaiketi kuitenkin erikseen piirretty pyörätie kulkee?
---

Published using OSMCha: https://osmcha.org/changesets/155094223

Hyvä huomio, katsoin vain tuota alkupätkää, jossa ei access-tagia ole. Pitäisi varmaan käydä huvin ja urheilun vuoksi ihan paikan päällä ihmettelemässä

Tämä muutos tuli mieleeni tuossa kesällä, kun tämä silmukka nousi ihan uutiseksi asti 8)

Joo, tämä on vähän hassu, kun tosiaan tuossa päätöstekstissäkin mainitaan, että pyöräily on sallittu parilla sorastetulla / pitkospuitetulla polulla. Luonnonsuojelualuekin on aika uusi, joten ehkä tuo on tehty tarkoituksella. Tai ehkä ei, mutta korjaaminen edellyttäisi suojelupäätöksen muuttamista, ja veikkaan, että sitä ei ole tehty.

Moi! Hupakankorven luonnonsuojelualueella ei saa ajaa kuin parilla hassulla reitillä, mm. tämä polku ei kuulu niihin: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/luonnonsuojelu/luonnonsuojelualueet-ja-suojelukohteet/hupakankorven-luonnonsuojelualue
---

Published using OSMCha: https://osmcha.org/changesets/153752886

Kiitos korjauksesta tuolla Ketunleivänkadulla. En tiedä, miten on tullut merkkejä katsottua, kun olen tuon use_sidepathin pyörälle laittanut...
---

Published using OSMCha: https://osmcha.org/changesets/153606474

Onko esimerkiksi Pitkäkalliontiellä siis asutusta? Koska sen paremmin OSM:n kuin MML:n kartankaan mukaan ei ole.

Track tosiaan meillä tarkoittaa lähinnä metsä- ja peltoteitä, jotka eivät "vie mihinkään", eli niiden pääasiallinen tarkoitus on ns. tarjota pääsy tiluksille.

On ihan totta, että jos tien varrella on asutusta, se ei ole track, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että tie olisi residential - residential tarkoittaa siis asuinalueen katua, jonka liikenne on tyypillisesti nimenomaan tien varrella oleville asutuksille vievää. Ja tosiaan "asutuksille"; jos asumuksia on vain yksi, monesti parempi tyyppi on tällöin "service". Jos tie vie ainoastaan yhden talon pihaan, tuolloin vielä lisämääre service=driveway saattaa olla paikallaan.

Maaseudulla on kuitenkin aika paljon myös teitä, jotka kulkevat yksittäisen asuintalon ohi ja muuttuvat sitten metsä- tai peltotieksi. Erityisesti metsätiet saattavat olla jopa nimettyjä, mutta tällöin ihan käypä ratkaisu on laittaa tyypiksi service pihatien risteykseen asti ja track siitä eteenpäin.

Residentialin ja unclassifiedin ero on tosiaan jossain määrin veteen piirretty viiva, mutta lähtökohtaisesti unclassified on yleensä jonkin verran suurempi tie, sillä on läpikulkuliikennettä ja/tai vain vähän tien varrella olevaa asutusta.

Tässäkin saattaa joskus olla paikallaan jakaa sama tie useampaan tyyppiin - jos tie kulkee pitkiä matkoja asumattomassa metsässä ja leimahtaa sitten lopuksi pieneksi kyläksi, metsäosuus saattaa olla unclassified ja asutuksen osuus residential.

Samoin tässä ihmetyttää vähän esim. Ketkantien muutokset - unclassified-osuus on metsässä kulkevaa asumuksetonta tietä, ja service puolestaan leirikeskuksen pihaan vievä, suljettu tieosuus. Vähän vaikea nähdä, miksi kummankaan tyyppi olisi residential.
---

Published using OSMCha: https://osmcha.org/changesets/152412591